
CSRD
Vaikka CSRD ei suorasti koske suurinta osaa yrityksistä, niin epäsuorasti vastuullisuusraportointi ja vastuullisuustyö koskee suurinta osaa yrityksistä. Epäsuoran paineen tuottaa raportointia aiheittaa mm. arvoketjut, rahoitusmarkkinat ja kilpailukyvyn säilyttäminen
Mikä on CSRD?
CSRD eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi on Euroopan unionin uusi lainsäädäntö, joka astui voimaan 1.1.2023 ja tuli sovellettavaksi 1.1.2024 alkaen. Se korvaa aiemman NFRD-direktiivin ja laajentaa merkittävästi yritysten vastuullisuusraportointivelvoitteita.
​
CSRD:n tavoitteena on:
-
lisätä läpinäkyvyyttä yritysten vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön
-
vahvistaa sijoittajien ja sidosryhmien tiedonsaantia
-
edistää kestävää taloutta ja vastuullista liiketoimintaa
​
Ketä CSRD koskee?
CSRD vaikuttaa arviolta 50 000 yritykseen Euroopassa, mukaan lukien:
-
Suuret listatut ja ei-listatut yritykset (yli 250 työntekijää, yli 40 M€ liikevaihto tai yli 20 M€ tase)
-
Listatut pk-yritykset (kevennetyt vaatimukset)
-
EU:ssa toimivat kolmansien maiden yritykset, joiden liikevaihto ylittää 150 M€
Suomessa raportointivelvollisuus laajenee noin 1000–1200 yritykseen.
​
Aikataulu
CSRD:n raportointivelvoitteet astuvat voimaan vaiheittain:
-
2025: Suuret yritykset, jotka jo raportoivat NFRD:n mukaan
-
2026: Muut suuret yritykset
-
2027–2028: Listatut pk-yritykset ja tietyt EU:n ulkopuoliset yritykset
​​
Mitä pitää raportoida?
Raportointi tehdään ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti. Raportti julkaistaan osana toimintakertomusta ja sen tulee sisältää:
-
Ympäristövastuu: ilmastonmuutos, päästöt, biodiversiteetti, kiertotalous
-
Sosiaalinen vastuu: työolot, ihmisoikeudet, henkilöstö, arvoketjun vaikutukset
-
Hyvä hallintotapa: riskienhallinta, liiketoimintaetiikka, korruption torjunta
Lisäksi:
-
Raportin tulee olla konekielisesti luettava
-
Tiedot on varmennettava ulkopuolisesti
-
Raportointi perustuu kaksoisolennaisuuteen: yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä näiden vaikutukset yritykseen
​​
Miten yritys voi valmistautua?
CSRD-raportointi vaatii:
-
Olennaisuusanalyysin kaksoisolennaisuuden periaatteella
-
Tietopohjan rakentamisen ja aukkojen tunnistamisen
-
Raportointiprosessin suunnittelun ja resursoinnin
-
Sisäisen yhteistyön eri tiimien välillä
Aikainen valmistautuminen auttaa jakamaan kustannuksia ja varmistamaan laadukkaan raportoinnin.
​
Miksi CSRD on tärkeä?
CSRD ei ole pelkkä raportointivelvoite – se on työkalu:
-
riskienhallintaan
-
toiminnan kehittämiseen
-
sidosryhmien luottamuksen rakentamiseen
-
rahoituksen ja investointien houkuttelemiseen
Se ohjaa yrityksiä kohti kestävämpää ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa
​
Ketkä pk-yritykset kuuluvat CSRD:n piiriin?
CSRD koskee pörssinoteerattuja pk-yrityksiä, joiden arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena säännellyillä markkinoilla. Näille yrityksille raportointivelvoite alkaa vuonna 2026, mutta raportointia voi lykätä vuoteen 2028 asti.
​​
Muut pk-yritykset eivät lähtökohtaisesti kuulu direktiivin soveltamisalaan, elleivät ne ylitä kahta seuraavista raja-arvoista kahtena peräkkäisenä tilikautena:
-
yli 250 työntekijää
-
yli 40 miljoonaa euroa liikevaihtoa
-
yli 20 miljoonaa euroa taseen loppusummaa
​​​
Epäsuorat vaikutukset pk-yrityksiin
​
Vaikka raportointivelvoite ei koske kaikkia pk-yrityksiä, epäsuorat vaikutukset ovat merkittäviä:
-
Arvoketjuvaatimukset: Suuryritykset, jotka raportoivat CSRD:n mukaisesti, tarvitsevat vastuullisuustietoja myös alihankkijoiltaan ja toimittajiltaan. Tämä luo painetta pk-yrityksille kerätä ja jakaa ESG-tietoa.
-
Rahoitus: Pankit ja sijoittajat suosivat yrityksiä, joilla on läpinäkyvä vastuullisuusviestintä. ESG-tiedot voivat vaikuttaa lainaehtoihin ja sijoituspäätöksiin.
-
Kilpailukyky: Vastuullisuustyö voi parantaa brändiä, asiakaskuvaa ja työnantajamielikuvaa. Yritykset, jotka raportoivat vapaaehtoisesti, voivat erottua edukseen.
​​
Muutokset ja helpotukset pk-yrityksille
EU:n Omnibus-paketti (2025) toi merkittäviä muutoksia:
-
Raportointivelvoitteet siirtyivät kahdella vuodella eteenpäin: toisen vaiheen yritykset raportoivat vasta 2028, kolmannen vaiheen yritykset 2029
-
Soveltamisala kapenee: jatkossa CSRD koskisi vain yrityksiä, joilla on yli 1000 työntekijää ja liikevaihto yli 50 M€ tai tase yli 25 M€. Tämä vapauttaisi noin 80 % aiemmin velvoitettuja yrityksiä
​
Vapaaehtoinen raportointi pk-yrityksille
EFRAG on kehittänyt VSME-standardin (Voluntary Standard for SMEs), joka tarjoaa pk-yrityksille kevyemmän ja selkeämmän tavan raportoida vastuullisuustietoja vapaaehtoisesti.
Hyödyt pk-yrityksille:
-
Valmius tulevaan sääntelyyn
-
Kustannussäästöt energiatehokkuuden ja riskienhallinnan kautta
-
Luontovaikutusten ymmärtäminen ja raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen
-
Strategiaan sisällytetty vastuullisuustyö ohjaa toimintaa
​​
Yhteenveto pk-yrityksille
​
Vaikutusalue - Selitys
Suora velvoite - Vain pörssinoteeratut pk-yritykset ja suuret pk-yritykset
Epäsuora paine - Arvoketjuvaatimukset, rahoitus, kilpailukyky
Helpotukset - Omnibus-paketti siirtää aikatauluja ja supistaa soveltamisalaa
Mahdollisuus - VSME-standardi tukee vapaaehtoista raportointia ja ESG-viestintää