Rakennuslain muutos 1.1.2026 - EPD nousee keskiöön

Rakennuslain muutos 1.1.2026 – EPD nousee keskiöön

Suomen uusi rakennuslaki astuu voimaan 1.1.2026, ja se tuo merkittävän muutoksen:Rakennustuotteiden ympäristöselosteet (EPD) tulevat entistä tärkeämmiksi hankkeiden suunnittelussa ja luvituksessa.

Mitä tämä tarkoittaa?

• Rakennushankkeissa on osoitettava materiaalien ympäristövaikutukset elinkaaren ajalta.

• EPD (Environmental Product Declaration) on standardoitu tapa raportoida nämä vaikutukset (EN 15804).

• EPD sisältää mm. hiilijalanjäljen (GWP), energiankulutuksen, veden käytön ja muut indikaattorit.

 Valmistajille: EPD ei ole enää kilpailuetu – se on pakollinen vaatimus monissa hankkeissa.

Entä mikä on LCA?

LCA-raportti (Life Cycle Assessment -raportti) on dokumentti, joka arvioi tuotteen, palvelun tai prosessin ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Se perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO 14040 ja ISO 14044) ja sisältää tyypillisesti seuraavat osat:

1.       Tavoite ja rajaukset (Goal & Scope)

1. Miksi arvio tehdään?

2. Mitä järjestelmän osia tarkastellaan (raaka-aineet, valmistus, käyttö, loppusijoitus)?

3. Inventaarioanalyysi (LCI)

   • Kaikki materiaalit, energiankulutus, kuljetukset, päästöt ja jätteet elinkaaren eri vaiheissa.

4. Vaikutusarviointi (LCIA)

   • Ympäristöindikaattorit, kuten: (lyhteiden selitykset alempana)

     • GWP

     • ODP

     • AP

     • EP

     • POCP

     • Energiankulutus, veden käyttö.

5. Tulkinta

   • Hotspot-analyysi (missä syntyy eniten päästöjä)

   • Parannusehdotukset (esim. kierrätyksen lisääminen, kuljetusten optimointi).

 Mihin LCA-raporttia käytetään?

• Tuotekehitys: Löytää ympäristökuorman lähteet ja vähentää niitä.

• Sertifioinnit: 

• EPD-luonti: LCA on pohja viralliselle EPD:lle

• Viranomaisvaatimukset: Esim. Suomen rakennuslaki 2026 edellyttää hiilijalanjäljen raportointia.

Tässä selitykset lyhenteille, joita käytetään LCA- ja EPD-raporteissa:

 GWP – Global Warming Potential

• Merkitys: Ilmastonmuutospotentiaali

• Yksikkö: kg CO₂-ekvivalenttia

• Kuvaa: Kuinka paljon kasvihuonekaasut (CO₂, CH₄, N₂O) vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen tietyn ajanjakson (yleensä 100 vuotta) aikana.

ODP – Ozone Depletion Potential

• Merkitys: Otsonikadon potentiaali

• Yksikkö: kg CFC-11-ekvivalenttia

• Kuvaa: Kuinka paljon aineet (esim. halogenoidut yhdisteet) vaikuttavat stratosfäärin otsonikerroksen ohentumiseen.

 AP – Acidification Potential

• Merkitys: Happamoitumispotentiaali

• Yksikkö: kg SO₂-ekvivalenttia

• Kuvaa: Kuinka paljon päästöt (esim. SO₂, NOₓ, NH₃) aiheuttavat happamoitumista maaperässä ja vesistöissä.

 EP – Eutrophication Potential

• Merkitys: Rehevöitymispotentiaali

• Yksikkö: kg PO₄³⁻-ekvivalenttia

• Kuvaa: Kuinka paljon ravinteiden (esim. fosfori, typpi) päästöt aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä.

 POCP – Photochemical Ozone Creation Potential

• Merkitys: Valokemiallisen otsonin muodostumispotentiaali

• Yksikkö: kg C₂H₄-ekvivalenttia

• Kuvaa: Kuinka paljon päästöt (esim. VOC-yhdisteet, NOₓ) edistävät alailmakehän otsonin (smog) muodostumista.

 Nämä indikaattorit ovat EN 15804 -standardin mukaisia ja pakollisia EPD-raporteissa.